sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Se syksyinen yö

"*TUMMA SYKSYINEN YÖ, MYRSKYT KANNELLE LYÖ, SITÄ PURJEHTIJAA, MINKÄ VALTAANSA SAA, AALLOT MILLOINKAAN EI TAHDO ANTAA. LAIVAS SUURIKIN ON, LASTU VAIN KOHTALON, JOLLA MÄÄRÄNPÄÄ TUNTEMATON, LUOJA LAPSENSA AALTOIHIN HAUDATA VOI, KERRAN MERETKIN MEILLE HÄN LOI.*
*SEILAA ESTONIA MERTA NIIN VALKEAA, MISSÄ TÄHDETKIN KIRKKAANA LOISTAA, SIELLÄ ESTONIA RAUHAN VIHDOIN MYÖS SAA, TUULI LEMPEIMMÄT LAULUNSA TOISTAA.*
*YHTEEN RAKKAUS VEI,ENÄÄ RIIDELTY EI, KESÄ ILLOIN ME HAAVEITA LUOTIIN, SINUN LÄHTEVÄN NÄIN, YKSIN RANNALLE JÄIN. MERI HUUHTOO NYT KYYNELIÄIN. AALLOT KYNTTILÄT AAVALLE NYT LUOKSESI VIE, SINNE PÄÄTTYI MYÖS TOIVEEMME TIE."*
*SE SYKSYINEN YÖ, OLIN YÖVUOROSSA TÖISSÄ 1994v. KUN KUULIN RADIOSTA MITÄ OLI TAPAHTUNUT MERELLÄ, MUUTAMIEN KYMMENIEN KILOMETRIEN PÄÄSSÄ, MELKEIN KUIN TITANIC,MUTTA LAIVA OLI ESTONIA, JOKA VEI 852 IHMISTÄ,137 PELASTUI.*
*RAAMATTUKOULUSTA OLI PIENI PORUKKA, HE EVANKELIOIVAT IHMISIÄ TIETÄMÄTTÄÄN SIITÄ MITÄ PIAN TAPAHTUU, JOKU USKOI PELASTAVASTA USKOSTA, JOKU EI, NÄMÄ KUUSI RAAMATTUKOULULAISTA PELASTUIVAT HUKKUVASTA LAIVASTA.*
*YKSI RAAMATTUKOULUN POIKA OLI MERESSÄ LAUDANPÄTKÄ TURVANA HUKKUMISELTA, VIEREEN TULI JOSTAKIN HUKKUVA IHMINEN JOKA TARTTUI TUOHON LAUDAN PÄTKÄÄN, RAAMATTUKOULUN POIKA SANOI ETTÄ:MINÄ OLEN JO PELASTUNUT, JOS HUKUN MENEN TAIVAASEEN, USKO SINÄKIN JEESUKSEEN, NIIN PELASTUT, RAAMATTUKOULUN POIKA HUKKUI, JA LAUDANPÄTKÄSSÄ KIINNI OLEVA PELASTUI.*
*ÄITINI JA TYTTÄRENI, VIHANI JA RAKKAUTENI, EILINEN JA HUOMISENI MERI OOT, TYRSKYSI JA TYVENESI, RANTASI JA AUTUUTESI,MUA HALKI AAVOJESI OHJATKOON.*