KAIKKI KUVAT ON MINUN OTTAMIA, JOS HALUAT JONKUN, ILMOITA MINULLE.
torstai 8. heinäkuuta 2021
POSLIINIKUKKA JA NAURAVA LATO
SE INNOSTUI TOSISSAAN KUKKIMAAN UUDESSA KODISSA, KUKKA EI KESTÄ KOVIN KAUAN,
MUTTA KAUNIS SE ON, KUIN POSLIINIA, JOSKUS SAIN OKSAN TYÖKAVERILTA, KESTI VUOSIA ENNENKUIN SE ALKOI KUKKIA, JA ON SE KASVANUT JO ISOKSIKIN.
LATO VANHUS,
SIITÄ VOISI KEKSIÄ VAIKKA RUNON...
HARMAA LATO NAURAA LOIMAALLA HEINÄNKORSI SUUSSA, JATKA JOS HALUAT..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä on kaunis kukka! Meillä äidin aikaan oli pikkuposliinikukkaa, joka kukki yleensä paljon. Olen sitäkin katsellut, kutta ei ole tullut vastaan. Tuokin isompi posliinikukka olisi mukava saada jostain. Täytyy vaan jatkaa etsimistä :)
VastaaPoistaNykyän ladot joutaa kaatua ja kallistua, ei ole niistä kukaan huolta pitämässä
En ole vuosiin nähnyt kukkivaa posliinikukkaa. Onpa hurmaava.
VastaaPoistakiitos, sain joskus työkaverilta oksan, kukka on kaunis, mutta ei kestä kauan, huomasin että uutta pukkaa koko ajan.
VastaaPoistaJatkan runoasi 🥰
VastaaPoistaHarmaa lato nauraa Loimaalla
heinänkorsi suussa.
Miettii koko voimalla,
onko joskus ollut muodossa muussa.
Sinä olet puuta, hassu vanha lato.
Sinun suojissasi säilyy
heinäpellon sato.
Samanlailla aikanaan
kasvoit itse maassa,
oksat huojui tuulessa
ja lehdet huminoivat.
Kauniita kuvia!
VastaaPoistaKaunis köynnöksenä rönsyävä kukka on posliinikukka. Sen kukkin tulee voimakkaasti tuoksuva mesi.
Haikea tunne tulee rösähtäneesta ladosta.
Mennyt aika ei koskaan palaa muuta kuin muistoissa.
On mennyt tovi kun en ole käynyt täällä, kiitos kivasta ja hienosta runosta,ja kommenteista kaikille,!
VastaaPoista(Tuo lato sitten romahti, polvet ensin notkahti, ei se jaksanut enää seista,
mietin syytä siihen, sitten hoksasin, sillä ei ollut peltikattoa.)
Hei Pirjo, ihastuttavia kuvia ja tunnelmia molemmissa blogeissasi.
VastaaPoistaOletko sinä myös Pike, joka on liittynyt blogini lukijaksi?
Kiitos kommentistasi tänään ja tunnelmallista alkavaa elokuuta!