keskiviikko 31. elokuuta 2022

Syyskuu ei ole surumielinen

LAULETAAN ERÄÄSSÄ LAULUSSA NÄIN "SYYS SURUMIELINEN,VAAN KUKKA RAKKAUDEN,VÄRI LOISTOSSAAN ON KAIKKEIN KAUNEIN SE..." ONHAN TUO LAULU SURUMIELINEN / MELANKOLINEN, MIKÄ UPPOAA MEIHIN SUOMALAISIIN.*
ITSELLENI SURUMIELISYYS HIIPI SISIMPÄÄNI SEN TAKIA ETTÄ TUOLOSSA ON PITKÄ KYLMÄ TALVI, JOLLOIN LIIKKUMINEN LUONNOSSA VÄHENEE PUOLELLA.*
KAIKKI MATOTKIN ON PESTY.*
JA MARJAT KAIKKI POIMITTU, PUOLUKKA VIELÄ ODOTTAA KYPSYMISTÄ.*
OMENA PIIRAKKA JA HILLOJA TEHTY.*
MATTOTELINEET KORJATTU POIS.*
SIENIÄ SAA VIELÄ SYYS-LOKAKUUSSA.* JA MIKÄ VIELÄ MEITÄ ILAHDUTTAA, ON VÄRILOISTO PUISSA JA PENSAISSA. JO ALKOI SURUMIELISYYS HÄIPYÄ, JA TILALLE TULI ILO, KUN ALOIN HYVÄKSYÄ SEN, ALOIN ILOITA JOKAISESTA PÄIVÄSTÄ, SIITÄ ETTÄ MEILLÄ ON TÄMÄ ETUOIKEUS NELJÄÄN VUODENAIKAAN, MITÄ EI IHAN JOKAISESSA MAASSA OLE, ERIKOISESTI SYKSY JOKA ANTAA ILOA VÄREISTÄ JA LUONNON HERKUISTA.*

lauantai 27. elokuuta 2022

Tänään luonnonpäivänä kävin patsaspuistossa.

*PATSASPUISTO SIJAITSEE TAMPEREENTIEN VARRELLA, *AIKANSA VAIKUTTANUT KUVANVEISTÄJÄ,TAIDEMAALARI,*GRAAFIKKO JA RUNOILIJA, *TEKI TULEVILLE SUKUPOLVILLE PATSASPUISTON, *EKA KERTAA KÄVIN SIELLÄ.*
*ALUKSI SISÄKUVIA.*
*TSATSOUNA JA KAHVILA.*
*SAMMAL ON TEHNYT PEITTEET KIVIIN.*
*KIVITAIDETTA.*
*METALLITAIDETTA.*
*SAVUSAUNA.*
*PORTTI PUISTOON.*
*PUISTON OMISTAJA PARISKUNNAN HAUDAT ON MYÖS PUISTOSSA.*

torstai 28. heinäkuuta 2022

kesäreissu kuvia, ennenkuin syksy saapuu

*Aloitan maisema kuvilla, eka pari kuvaa ovat Ahveniselta matkalla Lieksasta Joensuuhun.*
*Näkymä sillalta Joensuussa.*
*Joensuun kasvitieteellisestä puutarhasta iso perhonen.* *Lapsuuden maisemista löytyy vielä puhelinkoppikin, niitä oli vielä 25 vuotta sitten käytössä.*
*Siellä on myös voimalaitos, ja hyvä kalastus mahdollisuus.*
.* *Kartiohuhta sieniä, lumpeita, ja jättiputkia.*
*Ja punaisesta wolkkarista, ja ritariperhosesta*
*Kotiin tultuamme ampiaiset oli tehneet pesän roskiksen katokseen, annamme olla sen siinä.*
*Pitäähän se aina tehdä mansikkakakku ja voileipäkakku kesän kunniaksi.*

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Aloitetaanpa alusta, uusilla kuvilla...

blogi on silti vielä Aamukaste. Kävin lapsuuden kotini pihalla 64 vuoden jälkeen, alempana minä ehkä 4 vuotiaana samassa pihapiirissä. Yhden kivan muiston kirjoitan vielä tähän, minulla oli leikki kaverina silloin helena, liisa, matti ja ahti, muitakin lapsia oli, menimme yhtenä päivänä viikosta, sama kellon aika aina tienvarteen maitolaiturille, silloin ajoi aina joku mies ohitsemme ja heitti meille karkkeja, näin aikuisena monesti olen ajatellut sitä että miksi se mies näki vaivaa ostaessaan karkkiaja, ja joka viikko heittäessään karkkeja lapsille, ei hän koskaan pysähtynyt juttelemaan meidän kanssa.Nykyisin sitä pidettäisi kenties outona, ja ihmeellisenä.